Inhimillinen ja ihmisarvoinen kohtelu myös asumispalveluihin

Normaali

Osa vammaisista tai sairaista ihmisistä jää arjessaan joka päivä ilman tarvittavaa apua ja tukea, vaikka asuisikin tehostetun palveluasumisen piirissä. Kyseisen asumismuodon idea on, että apu tulee lyhyen tovin päästä. Ajatus ei kuitenkaan toteudu käytännössä palveluiden ollessa niin tehostettuja, että yksilöllisiin kohtaamisiin ei löydy aikaa. Mieti jos et pääsisi suihkuun toivomanasi ajankohtana vaan korkeintaan muutamana päivänä viikossa keskellä päivää ennaltamääriteltynä ajankohtana, johon et ehkä voin itse vaikuttaa? Miltä tuntuisi, jos sinun henkilökohtaisista asioistasi keskusteltaisiin kahvipöydissä päivittäin? Entä, jos et pystyisi poistumaan kotoasi hetken mielijohteesta? Entä, jos aikataulusi suunniteltaisiin puolestasi? Kuulostaako ihmisarvoiselta kohtelulta? Monelle asumispalvelujen asukkaalle tämä on arkipäivää. 

Kilpailutettujen asumispalveluyksiköiden ongelmat ovat moninaisia. Avustajien löytäminen palveluasumisyksiköihin ei ole helppoa, sillä työ on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa ja pienipalkkaista. Lisäksi hyvistä työntekijöistä on pulaa, koska avustajat, jotka haluavat kohdella ihmisiä inhimillisesti ja yksilöllisesti uupuvat huomatessaan, kuinka kiireessä ja epäinhimillisissä oloissa joutuu toimimaan työaikana. 

 Vammaisen elämää asumispalveluissa ei voi välttämättä kutsua ihmisarvoiseksi, siis silloin, jos puhutaan yksiköstä, jossa vammaisen elämästä on tehty bisnestä. Jonot voivat olla kohtuuttoman pitkät, eli pahimmillaan apua saattaa joutua odottamaan jopa tunnin tai useita. Vammainen ei  voi tehdä suunnitelmia, sillä ei koskaan tiedä, kauanko avun saapumisessa kestää.  Se, että moista ylipäätään sallitaan puhuu omaa kieltään siitä, ettei vammaisella ajatella lähtökohtaisesti välttämättä olevan samanlaista elämää kuin muilla: siis töitä, opiskelua ja tai harrastuksia. Ajattelu edesauttaa syrjäytymistä ja vaikuttaa suoraan elämänlaatuun –  ja haluun.  Pahimmillaan pitkät jonot johtavat kuitenkin fyysisiin terveysriskeihin tai hengenvaaraan.  Kiireellinen apu toteutetaan usein liukuhihnamaisesti, eikä asiakkaan toiveita tai toimintakykyä kuunnellen ja vaalien. Tämä passivoi ja turhauttaa. Vammaista ei välttämättä kuunnella, jos hän yrittää valittaa aiheesta eteenpäin. Tämä lisää turhautumista ja ahdinkoa. “Mitä järkeä on yrittää, jos en saa ääntäni kuuluviin? Lisäksi monia vammaisia voi pelottaa se, saako hän tarvitsemansa avun, jos hän “kehtaa” valittaa. Resurssipula, josta kärsivät paitsi asiakkaat jonojen muodossa, myös työntekijät stressin kasvaessa, heijastuu myös työntekijöiden käytökseen asiakkaita kohtaan. Stressi näkyy siinä, miten asiakas kohdataan tai ollaan kohtaamatta. Asiakas voi joutua kuuntelemaan esim. tylytystä. Asumispalveluissa ei myöskään useinkaan saa valita, kuka häntä auttaa. Näin ollen saattaa joutua nihkeisiin kohtaamisiin

Asumispalvelut ovat lähtökohtaisesti kilpailutettu, mikä johtaa siihen, että palveluntarjoajan tavoitteena on saada voittoa, ja siinä on tähän asti hyvin onnistuttukin, samalla kun palveluita on supistettu. Onko yritysten tienaaminen tärkeämpää kuin ihmisarvoinen elämä?

Nähdäksemme asumispalveluyksikköjen ongelmat rikkovat jopa Suomen perustuslakia (731/1999, PL) 19.3§ : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kun tutkitaan hallituksen esityksiä (HE 309/1993 vp. s,71) huomataan, että riittävät palvelut mahdollistavat yksilölle kyvyn toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.  Onko ihmisellä riittävät mahdollisuudet toimia haluamallaan tavalla, jos ei voida taata apua muuhun kuin wc-käyntiin?

Muustosten on tapahduttava nyt, eikä joskus. Esimerkiksi työntekijöiden parempi resursointi suhteessa asiakasmäärään muuttaisi tilannetta huomattavasti paremmaksi. Tämä lisäisi alan houkuttelevuutta, sillä työ ei olisi niin raskasta. Jos avustustilanteet olisivat kiireettömämpiä, olisi inhimillisille kohtaamisille tilaa. Tällä voidaan estää syrjäytymistä ja monia mielenterveyden ongelmia. Tämä olisi pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti järkevää, koska kuin ihmiset voivat hyvin ei tarvita niin paljon tukipalveluja ja samalla ihmiset jaksaisivat toteuttaa itseään paremmin. Lisäksi olisi tärkeää järjestää henkilökunnalle koulutusta erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Meidän olisi myös kehitettävä valitusjärjestelmää niin, että valitukset johtaisivat aina konkreettisiin toimenpiteisiin. Kuntien tulisi esimerkiksi luoda joku intensiivi eli kannustin asumispalveluille, jotta he tarttuisivat valituksiin. Yhtenä vaihtoehtona voisvati olla esimerkiksi sakot jokaisesta ihmisoikeusrikkomuksesta. Tällä hetkellä kunnat tekevät lähes suoraan tulonsiirtoja asumispalveluyksiköiden yrittäjille asukkaiden ja henkilökunnan voidessa huonosti.

Ihmisarvoinen ja inhimillinen kohtelu eivät ole  ole säästön kohde vaan perusoikeus, jotka tulee taata taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Jokainen meistä on oikeutettu tarvittaviin palveluihin pystyäkseen toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Vamma tai sairaus ei tee kenestäkään arvotonta, huononna elämää sinänsä tai passivoi. Sen sijaan passivoiva tekijä on se, kuinka kyvytön valtio on valvomaan palveluiden laatua.

Asumispalveluiden idea on hyvä se ei sellaisenaan kanna, jos palveluiden laadun valvonnasta ei olla kiinnostuneita, eikä palvelujen parantemiseksi olla tekemässä riittävästi toimenpiteitä. Ongelmat ovat moninaiset ja niistä on puhuttava. Ratkaisut eivät tule automaattisesti vaan niiden eteen on tehtävä töitä. 

Kirjoitin jutun yhdessä Pinja Eskolan kanssa. Tutustu hänen blogiinsa tästä. Juttu on osana Taistelussa syrjintää vastaan live-sarjaa, jotka ovat tallennettu @kynaniekka :n instagramissa. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s