Junior Games 2016

Normaali

Olin muutama viikko sitten Kuortaneella Junior Games kisoissa 13-14.4. Ne ovat tarkoitettu näkö, kehitys- ja liikuntavammaisille sekä elinsiirron saaneille nuorille. Lajeina siellä on boccia, puhallustikka, keilailu, salibändi, uinti ja maalipallo. Osallistuin kaikkiin muihin paitsi maalipalloon. On mahtavaa, että tällaisia tapahtumia järjestetään, vaikka nykyään mukaan lähteminenkin on säästöjen takia aina vaakalaudalla.

Lähdimme aamulla yhdeksän aikaa bussilla kohti Kuortaneen urheilu-opistoa. Sinne on ainakin 5 tunnin matka, mutta onneksi oli hyvää seuraa, tukevat eväät, kännykkä, tabletti ja kuulokkeet. Pysähdyimme kerran ja ostin perinteisen taivaallisen pehmiksen. Äänestimme myös menomatkalla koulumme kapteenin. Lisäksi kävimme vielä läpi ensimmäisen päivän ohjelman ja boccia joukkueet. Sain mahtavan joukkueen.

Vihdoin saimme huokaista helpotuksesta kun pitkä ja puuduttava bussi matka oli ohi. Ensimmäisenä oli avajaiset. Niissä pamautetaan ilmoille koulun kannustushuuto, samalla käydään läpi kisan osallistujat ja toivotetaan kaikki tervetulleiksi. Avajaisista tulee ihanaa urheiluilman tuntua. Kannustimme kävelevien sarjan sählyn pelaajiamme, kunnes alkoivat omat boccia pelimme.

Boccia on jännittävä laji. Ensin neuvon avustajaa tarkkaan niin, että kouru osoittaa valkoista palloa kohti etäisyydet ja voiman huomioon ottaen ja sitten vaan päästää menemään. Silti ei voi ikinä olla varma, minne pallo menee. Tilanne voi kääntyä päin vastaiseksi yhdellä heitolla. Siksi joka heitolla saa suurin piirtein pidätellä hengitystä jännityksestä. Avustajallani oli varmaan hauskaa seurata tilanteen mukaan vaihtuviani ilmeitäni näkemättä kentälle. Voitimme molemmat sen päivän pelit.

Puhallustikka oli seuraava lajini. Olin harjotellut sitä paljon jumpparini kanssa. Tikka puhalletaan mustasta putkesta tauluun. Avustaja liikuttaa putkea ohjeideni mukaan ja sitten puhallan vaan nopean ja napakan puhalluksen. Sain 84 pistettä, joka oli sen päivän paras tulos. Illalla olin katsomassa maalipalloa, jossa koulumme voitti kultaa. Sen jälkeen oli railakas bilekeilaus kavereiden kanssa. Majoitukselle päästyämme vielä höpötelimme ja kikattelimme hyvän tovin ennen nukahtamista.

Aamulla unen pöpperössä tukevan buffetin jälkeen piti hypätä altaaseen. Jännitin uintiani todella huimasti. Entä jos en jaksaisi uida 25 metriä. Altaaseen päästyäni aloin vaan uimaan täysillä tietämättäni edes pääsenkö perille. Kannustuksesta sain älyttömästi voimaa. Niinpä pääsin tasaiseen tahtiin perille. Tein uuden ennätyksen 8.59 aika kun viimeksi se oli lähemmäs kahtakymmentä minuuttia. Olin todella ylittänyt itseni jälleen, koska olin omin pikku kätösin ja voimin vetänyt itseni maaliin. Sen jälkeen kävin pikaiseen keilaamassa ja syömässä, koska sähly peli oli alkamassa. Sen me hävisimme, mutta sitkeää taistelua oli siitä huolimatta.

Bocciassa pääsimme finaali peliin. Luulimme pitkään, että voitamme sen, koska johdimme viimeiseen erään asti. Tilanne kääntyi kuitenkin yllättäen. Tietysti se vähän harmitti, mutta hopee ei oo häpee. Sain myös hopeaa sählystä ja puhallustikasta. Uinnista tuli osallistumis mitalli. Se on muuten hieno tunne kun oma nimi sanotaan palkintojen jaossa ja saa huristaa eteen aploodien saattelemana. Paluumatkalla kaikki oli varmasti väsyneistä, mutta onnellisia.image

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s