Esteettä kotiin

Normaali

Olen muuttanut perheeni kanssa noin kuukausi sitten ihanaan puutaloon. Ulko-oven edessä on kolme porrasta. Tällä hetkellä kotiin pääsyni on ongelmallinen, koska käytössä on vain molemmille pyörille erilliset teleskooppiliuskat, joita ei pysty levittämään edes äärimmilleen, ettei sähköpyörätuolini putoa kadun reunasta alas. Joudun siis menemään aamuin illoin lähes pystysuoraa seinää ylös alas. Se on vaarallista ja pelottavaa.

img_2295

 

Saimme onneksi tosi nopeasti Turun vammaispalvelusta päätöksen kiinteistäliuskoista ja tapaaminenkin onnistui pian mutkattomasti. Sen sijaan liuskoja olemme odotelleet jo yli kuukauden. Emmekä ole myöskään saaneet mitään muita väliaikaisliuskoja, esimerkiksi jotain yhtenäistä, ettei tarvitsisi pelätä pyörien putoamista erillisiltä liuskoilta. Meille ei ole annettu rakentajien suoria yhteystietoja, jotta voisimme tiedustella liuskan tuloaikataulua. Ihmettelen sitä, miksi rampin rakentaminen kestää niin kauan, vaikka he tietävät minun hankalasta tilanteestani.

Minulle on jopa ehdotettu, että muuttaisin palvelutaloon yksin kunnes liuska valmistuu. Luulisi, että olisi halvempaa rakentaa yksi pieni luiska, kuin maksaa minun asumiskuluni palvelutalossa kuukaudeksi. Tämän hetkisessä tilanteessa on sekin propleema, että tuolini ei kestä sitä kauaa. Siitä on jo irronnut pohjansuoja, sillä se ei pysy paikallaan, koska se ottaa kiinni teleskooppiliuskan reunaan. Sähkärin korjaaminen maksaa huomattavasti enemmän kuin ramppi, saatikka, jos joskus vahingossa kaatuisin ja minulle kävisi jotain. Voisi ajatella, että tässä olisi tarpeeksi hälyttäviä seikkoja kiiruhtaa rakentamista.

On vaikeaa löytää täysin esteetöntä asuntoa ja ne uusimmat, jotka sellaisia ovat, ovat todella kalliita. On ymmärrettävää, että Turun vammaispalveluilla on muutakin tekemistä, kuin rakentaa minulle liuskaa. Toisaalta olemme ilmoittaneet asiasta ennen muuttoa. Toivoisin silti, että rakentamista kiiruhdettaisiin. Kaikkien pitäisi päästä omaan kotiin ilman pelkoa ja turvattomuuden tunnetta

Vammaiset ei sauno

Normaali

Voiko liikuntarajoite olla este esim, rentouttavalle saunomiselle tai muille harrastuksille? Olen aina sanonut ja väitän edelleen, ettei pyörätuoli ole este juuri mihinkään. Korkeintaan se on hidaste. Kaikkea voi tehdä ja kaikkea kannattaa yrittää. Joskus tarvitaan apuvälineitä ja avuliaita ihmisiä, että joku juttu voisi onnistua. Toisaalta olen huomannut, että kaikki ei ajattele ihan niin, eikä kaikkea suinkaan haluta liikuntarajoitteisille mahdollistaa.

Meillä on kotona ihana pieni sauna, jossa on ihanaa nauttia lämmöstä etenkin nyt kuin kylmät ilmatkin ovat jo oven takana. Olen aina pitänyt saunomisesta ja haaveilen, että voisin aina tulevaisuudessakin tulla lapsuuden kotiini saunomaan. Ongelmana on kuitenkin aivan liian kapea ovi. Jos se olisi esim 10 cm leveämpi siirtyminen lauteelle olisi turvallisempi ja myös tulevaisuudessa mahdollista. Sain kuitenkin viestiä vammaispalveluista, että saunominen ei kuulu mihinkään perusoikeuksiin. 

No, ymmärrän toki, että on paljon muutostöitä, jotka ovat tarpeellisempia kuin minun saunaan pääsy. Niin kuin esimerkiksi se, että pääsee omaan kotiin sisälle, mikä ei taannoin ollut minullekkaan itsestäänselvyys. Toisaalta mielestäni ei ole oikein, että minulla ei ole oikeutta saunoa, siksi että en pysty kävelemään. Lisäksi kyseessä on erittäin pieni muutostyö vain yksi oven levennys. Vaikka olisikin kyseessä vähän suurempikin työ en vain ymmärrä, miten kenellekkään voi sanoa, ettei sinulla ole mitään oikeutta pystyä saunomaan kotonasi. Tällainenkään asia ei saisi olla riippuvainen mistään ihmisen ominaisuudesta. En vaan voi sille mitään, että minulla on SMA 2, eikä minua pysty siirtämään turvallisesti niin kapeasta ovesta. Se on epäreilua, ettei juuri minulla ole oikeutta saunoa.

IMG_2220

Lisäksi minulla ei ole näköjään oikeutta käydä joidenkin sukulaisteni mökillä, koska tarvitsen apuvälineitä. Olin viime kesänä aikeissa matkustaa invataksilla eräitten sukulaisteni mökille. Olisin tarvinnut sinne välttämättä mukaan suihkutuolin, jotta voisin olla yötä, eikä tämä tuoli plus minä mahdu normaaliin autoon. Lisäksi julkisilla esteettömillä kulkuvälineillä ei pysty liikkumaan kuin suuriin kaupunkeihin. Kysyimme asiaa vammaispalveluista ja saimme kuulla, että invataksilla on mahdollisuus päästä ainoastaan erikoisluvalla perhejuhliin vain 50 km päähän. Itsemaksettuna invataksi maksaisi pienen omaisuuden, johon minulla ei ole varaa.

Näköjään minun oikeuksiini ei kuulu mökille pääseneminenkään. Olin järkyttynyt kun kuulin, kuinka huonosti taksilla pääsee. Lisäksi ihmettelin sitä miten joku on voinut määritellä kyseisen kilometri määrän. Millä logiikalla invataksia tarvitsevan sukujuhlat on aina 50 km päässä? En vain mitenkään ymmärrä. Oma suku voi olla paljon kauempanakin.

Saunomisen tai sukulaisten näkeminen ei mielestäni saisi olla osalle ihmisistä mahdollista ja osalle ei. Vamma tai sairaus ei saisi estää mitään tällaistä tekemistä.